JOHDANTO

Teolliseen vallankumouksen historia on tieteellisten läpimurtojen, uusien yleiskäyttöisten teknologioiden ja elinkeinorakenteen muutoksen historiaa. Tietotekniikan ja tietoliikenteen suuret läpimurrot viime vuosisadalla ja yhdentyminen vuosisadan lopussa avasivat eteemme näkymän digitalisoinnista uutena suurena yleiskäyttöisenä teknologiana, joka muuttaa perusteellisesti tavan tehdä työtä ja tuottaa hyödykkeitä. Ensimmäiset arviot siitä, että palvelimista, päätelaitteista ja niitä yhdistävistä verkoista olisi tulossa yhteiskuntamme tärkein tuotantokoneisto ja jakelutie tai että pääosa kaikesta arvonmuodostuksesta tapahtuisi digitaalisessa muodossa tietoverkoissa, herättivät suurta epäilyä ja jopa pilkallista arvostelua. Kuluneet kaksikymmentä vuotta ovat osoittaneet, että digitalisaatio on höyryvoiman ja sähköistyksen kaltainen suuri yleiskäyttöinen teknologia. Digitalisoinnin etenemistä on seurattu ja mitattu useilla erilaisilla indikaattoreilla ja myös kokonaisvaltaisia osoittimia on pyritty kehittämään, mutta esimerkiksi digitaalisen tuotannon bruttokansantuoteosuuksia ei ole kyetty mittaamaan. Eräs digitalisoinnin etenemistä seuraamaan tarkoitettu indikaattori on Digibarometri.

Digibarometri julkaistiin Suomessa ensimmäisen kerran helmikuussa 2014. Mittauksella pyritään selvittämään sekä digitaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä että digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttöä suhteutettuna tärkeisiin verrokkimaihin. Barometrin tilaajina toimivat Digile Oy, Teknologiateollisuus ry sekä Verkkoteollisuus ry ja mittaus kohdistettiin sekä yrityksiin, kansalaisiin että julkiseen sektoriin. Mittauksen keskeisten tulosten mukaan Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa aivan kärkeen digitalisaation edellytyksissä ja jää melko kauas kärjestä digiratkaisujen hyödyntämisessä. Tulokset lisäsivät huolta siitä, että Suomen asema oli muuttumassa digitaalisen infrastruktuurin rakentamisvaiheen edelläkävijästä infrastruktuurin rakentamista tärkeämmän eli hyödyntämisvaiheen perässätulijaksi. Barometrin julkistustilaisuuden yhteydessä käydyssä keskustelussa syntyi ajatus kuvata ja ymmärtää nopeasti, mitä Suomen digitalsoitumisessa oli tapahtunut ja tapahtumassa. Ajatus sai vastakaikua Teknologiateollisuudessa ja Aalto-yliopistossa.

Pyrkimykseen analysoida digitaalista murrosta ja oppia siitä mahdollisimman paljon jo murroksen kestäessä on useita syitä. Tärkein niistä on digitaalisen murroksen suuruus ja vaikuttavuus koko yhteiskunnassa. Muutoksen ymmärtäminen auttaa sopeutumisessa siihen. Digitalisointi on ensimmäinen suuri yleiskäyttöinen teknologia, joka voitiin tunnistaa sellaiseksi jo kehityksen varhaisessa vaiheessa. Höyryvoiman ja sähköistyksen merkitys ymmärrettiin hitaasti ja kehitys Suomessa dokumentoitiin heikosti. Varhainen oppiminen on tärkeätä myös siksi, että digitalisointi ei varmasti ole viimeinen suuri yleiskäyttöinen teknologia. Päinvastoin uusien teknologioiden syntyminen ja läpimenoajat näyttävät nopeutuvan. Digitalisointi läpäisee yhteiskuntamme noin puolessa sähköistyksen vaatimasta ajasta ja kiihdyttää itsekin mm. suurien tietokantojen, tekoälyn ja päätelaiteautomaation avulla uusien innovaatioiden läpimurtoja.

Hyvä syy digitalisoinnin varhaiseen dokumentointiin on myös kehitykseen vaikuttaneiden avainhenkilöiden osallistuminen siihen. Heidän näkemyksensä ja kokemuksensa tapahtumien kulusta ei ole perinteistä tutkimuksellista historiankirjoitusta, mutta tuo paljon valaistusta siihen, miten digitaalisessa murroksessa toimittiin. Lähes kaikki julkaisun kirjoittajiksi pyydetyt henkilöt vastasivat kutsuun myönteisesti. Julkaisu on samalla kunnianosoitus digitalisoinnin pioneereille, jotka eivät enää ole keskuudessamme. Yksi heistä on Matti Makkonen, jonka työ SMS-viestien kehittämisessä on saanut maailmanlaajuista merkitystä. Hän kirjoitti SMS-viestien läpimurtoa käsittelevän artikkelinsa ensimmäisenä ja menehtyi vaikeaan sairauteen kesällä 2015.

Digitaalinen Suomi 2017-artikkelikokoelma koostuu kahdesta osasta. Osa I kuvaa Suomen digitalisointia lähinnä vuosina 1995-2015 ja tärkeiden edellytysten muodostumista jo sitä ennen. Päähuomio kohdistuu digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen vuosituhannen vaihteen molemmin puolin ja ennen kaikkea digitaalisten palvelujen syntymiseen. Infrastruktuurin rakentamisessa kysymys on lähinnä palvelimien, päätelaitteiden ja verkkojen kehityksestä. Palvelujen kehittymistä kuvataan sektori ja palvelukohtaisesti aloilla, joilla digitaalinen murros on muuttanut voimakkaimmin rakenteita, työntekoa ja kuluttajakäyttäytymistä. Osaan I sisältyy 30 artikkelia, jotka on julkaistu digitaalisessa muodossa hankkeen verkkosivuilla suomidigi.fi keväällä 2016.

Osa II katsoo tulevaisuuteen ja sisältää 31 artikkelia. Se pyrkii edelleen oppimaan digitalisoinnin varhaisista vaiheista ja koettaa kuvata Suomen digitaalista tulevaisuutta erityisesti siellä, missä työn, tuotannon ja yhteiskuntapolitiikan pelisäännöt muuttuvat eniten. Artikkeleissa hahmotetaan digitalisaation vaikutuksia alueilla, joita ei ole perinteisesti nähty Suomessa keskeisinä muutoksen kohteina tai toimijoina, eli kuluttaja- ja julkisessa taloudessa. Osan ensimmäisessä luvussa käsitellään uudenlaista kuluttajakäyttäytymistä ja sitä, kuinka käyttäjät itse luovat palveluja ja lisäarvoa. Toinen luku kuvaa suuria työn ja elinkeinorakenteen muutoksia, jotka ovat nähtävissä jo nyt, mutta tulevat voimistumaan seuraavien kymmenen vuoden aikana, kun merkittävä osa työstä siirtyy älykkäiden ja liikkuvien robottien tehtäväksi. Kolmas luku käsittelee julkisen sektorin muuttuvaa roolia ja haasteita, jotka johtuvat digitalisaation aiheuttamasta kyvykkyyksien ja varallisuuden polarisaatiosta. Neljännessä luvussa käsitellään nousevia teknologioita ja palveluja. Osan II keskeinen viesti on, että olemme siirtymässä todelliseen palveluyhteiskuntaan, jossa suurin osa uudesta vauraudesta, lisäarvosta ja hyvinvoinnista luodaan sinänsä edelleen tärkeän valmistavan teollisuuden sijasta nopeasti kasvavilla palvelualoilla. Osan II artikkelit julkaistaan verkkosivuilla suomidigi.fi maaliskuussa 2017.

Julkaisuhankkeen toteuttamisesta on vastannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet Aarno Airaksinen, Rauli Kohvakka, Jyrki Koskinen, Pyry Lautsuo, Matti Lehti, Riikka Pellikka, Noora Pinjamaa, Matti Rossi ja Jukka Viitasaari. Julkaisun editoinnista on vastannut Risto Pennanen ja graafisesta suunnittelusta Kari Kortelainen sekä Markkinointitoimisto Kitchen Oy. Suurin kiitos hankkeen toteutumisesta kuuluu artikkelien kirjoittajille, joiden sydäntä lähellä on Suomen tulevaisuus ja selviytyminen digitaalisesta murroksesta. Yleishyödyllisenä talkootyönä toteutetun hankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet Aalto-yliopiston ja Teknologiateollisuuden lisäksi Tilastokeskus, Valtionvarainministeriö ja Viestintäalan tutkimussäätiö. Haluamme esittää lämpimät kiitokset kaikesta hankkeen saamasta tuesta.

Digitaalinen Suomi 2017-julkaisu on yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 hankkeista. Juhlavuoden teemana on yhdessä tekeminen ja eri hankkeiden tarkoituksena käsitellä sekä maamme lähimenneisyyttä että sen tulevaisuutta. Määrittely vastaa hyvin käsillä olevan julkaisun tarkoitusta ja sisältöä.


Helsingissä 24.2.2017
Matti Lehti
Matti Rossi

OSA I: SUOMEN DIGITALISOINNIN
HISTORIA 1995–2015 ARTIKKELIT

Digitaalisen tuotannon ja jakelun edellytykset

1/Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot / Arto Karila 2/Tallentajista sovellussuunnittelijoiksi / Lasse Winter, Laura Lohikoski 3/Ulkoistukset vahvistivat perustaa digitalisaatiolle / Juhani Strömberg 4/Kohti koko kansan tietoyhteiskuntaa / Katrina Harjuhahto-Madetoja 5/Teollisesta vallankumouksesta palvelujen vallankumoukseen / Matti Lehti

Digitaalisen infrastruktuurin rakentaminen

6/Palvelimista pilveen / Pyry Lautsuo 7/Maailmankartalle osaamisella, tekemisellä ja innostuksella / Yrjö Neuvo 8/Mobiiliteknologian paalupaikalle / Jyrki Ali-Yrkkö / Timo Seppälä 9/Analogisista digitaalisiin verkkoihin / Reijo Svento 10/Digitaaliset verkot tukivat digivallankumousta / Harri Pursiainen 11/Kotitaloudet digitalouksiksi / Juha Nurmela, Rauli Kohvakka 12/Suomalaiset infrainnovaatiot voivat hyvin / Matti Rossi

Palvelujen synty

13/Pankkisektori tienavaajana / Reijo Karhinen, Matti Korkeela 14/Operaattorien palvelukehitys / Veli-Matti Mattila 15/SMS-viestien läpimurto / Matti Makkonen 16/Julkisten asiointipalveluiden ilot ja kirot / Hannu Luntiala 17/Mutkikkaita rakenteita yksinkertaistamassa / Asko Schrey 18/Postinkantajista sähköpostiin / Vuokko Skyttä, Juhani Strömberg 19/Digitaalisten tietopalveluiden 30-vuotinen taistelu / Markku Huttunen 20/Lehdestä mediaksi / Risto Pennanen 21/Television tiikerinloikka digitaalisuuteen / Heikki Lehmusto 22/Verkko ei siivitä kauppaa maailmalle / Virpi Tuunainen, Markku Tinnilä 23/Terveydenhoidon digitalisaation hitaat askeleet / Antti Larsio 24/Verohallinnon digimatka / Mirjami Laitinen, Ritva Elonen 25/Tutkimuksen ja opetuksen uusi aalto / Matti Lehti 26/Opetuksesta digitaaliseen oppimiseen / Antti Rönkä 27/Koulujen panos tietoyhteiskunnan rakentamisessa kirjavaa / Jyrki Koskinen 28/Suomalaisen somen loistava menneisyys / Kaija Pöysti 29/Digitaalista valvontaa vastustamassa / Juho Lindman 30/Kyberturvallisuuden ja -turvattomuuden kilpajuoksu / Jarmo Limnéll 31/Huono palveluosaaminen pudotti Suomen digitalouden kärjestä / Petri Rouvinen, Pekka Ylä-Anttila 32/Kysymyksiä ja johtopäätöksiä / Matti Lehti, Matti Rossi

OSA II: SUOMEN DIGITAALINEN TULEVAISUUS

Uusi kuluttajakäyttäytyminen

33/Verkkopalvelujen käytön ja käyttäjien muutos / Pekka Räsänen ja Ilkka Koiranen 34/Joukkoistaminen ja yhteistuotanto / Juho Lindman 35/Suomalaisista datatalouden kuluttajakansalaisia / Mika Pantzar 36/Digitaalista kaikkien valtaa / Jyrki Kasvi

Muutokset työssä ja elinkeinorakenteessa

37/Digi avaa teollisuudelle uuden oven palveluihin / Jukka Viitasaari ja Risto Pennanen 38/Vuosisadan talousmurros kannattaa hyödyntää / Matti Pohjola 39/Suomi nousuun tietointensiivisillä palveluilla! / Jyrki Koskinen 40/Megaongelmissa piilee suurin kasvumahdollisuus / Mikko Kosonen 41/Neuvostoliitosta Linuxiin / Tomi Pienimäki 42/Tieto- ja viestintäteknologia, tuottavuus ja ”luova tuho” / Mika Maliranta 43/Tulevaisuuden ammatit digitaalisessa Suomessa / Pekka Tiainen

Julkinen sektori digitaalisessa palvelutaloudessa

44/Julkiset palvelut elinkeinorakenteen muutoksessa / Matti Lehti 45/Digitalisaatio terveydenhuollossa / Paul Lillrank 46/Julkisen sektorin vauhditettava digitaalista palvelutaloutta / Reijo Svento ja Jukka Viitasaari 47/Matka älykkään sähkön aikakaudelle / Pekka Lundmark 48/Äly muuttaa kaupungit / Risto Pennanen 49/Digitaalisessa taloudessa tarvitaan joustavaa sosiaaliturvaa / Olli Kangas ja Ville-Veikko Pulkka 50/Digitaalistuvan yhteiskunnan osaamishaasteet ja koulutus / Jouni Kangasniemi 51/Tulevaisuuden digitaalinen yliopisto / Kati Hagros 52/Tietoturvasta Suomelle kilpailuase / Petteri Järvinen 53/Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisaation mahdollistajana / Maria Nikkilä 54/Strategiset painopisteet ja kyvykkyydet digitalisaatiossa / Riikka Pellikka

Uudet teknologiat ja palvelut

55/Uudet energialähteet ja älykäs sähköverkko / Peter Lund 56/Digimenestyjät nostavat Suomen / Veli-Matti Mattila 57/Suomi ja robotisoituva maailmalla – AiRolla Suomi nousuun! / Cristina Andersson 58/Digi tukee vauvaa ja vaaria / Tuomo Tuikka, Anu Seisto, Kaisa Vehmas 59/Sosiaalinen media 2.0 / Noora Pinjamaa 60/Tietotekniikka lisää todellisuuteen kerroksia / Teemu Leinonen 61/Räjäyttävätkö lohkoketjut pankkiholvin? / Ilkka Lähteenmäki 62/Digitaalinen alustatalous / Matti Rossi, Kari Smolander, Samuli Pekkola 63/Digitalisaatio avaa tietä seuraavaan teknologiamurrokseen / Matti Lehti
Lopuksi / Matti Rossi ja Matti Lehti

TOIMITTAJAT

Matti Lehti, Matti Rossi

TOIMITUSKUNTA

Aarno Airaksinen, Rauli Kohvakka, Jyrki Koskinen, Pyry Lautsuo, Matti Lehti, Riikka Pellikka, Noora Pinjamaa, Matti Rossi ja Jukka Viitasaari

EDITORI

Risto Pennanen

KIRJOITTAJAT

Jyrki Ali-Yrkkö toimii Etlatieto Oy:n varatoimitusjohtajana. Hän on tutkinut Nokian ja ICT-sektorin roolia Suomen kansantaloudessa jo 20 vuoden ajan. Viime aikoina Jyrki on keskittynyt globaalien verkostojen ja niiden tuottaman arvonlisän syntymiseen.

Cristina Andersson on tietokirjailija ja yrittäjä. Hän on toiminut erilaisissa robotisaation liittyvissä asiantuntijatehtävissä vuodesta 2013. Hän on myös keinoälyn ja robotiikan innovaatioyhdistyksen Airo Island ry:n hallituksen jäsen. Ritva Elonen on tukenut monia julkisen sektorin organisaatioita digitalisoitumisen muutoksessa erityisesti johtamisen kysymyksissä. Hän on toiminut pitkään konsultoinnin johtotehtävissä mm. tietoyhteiskuntajohtajana TietoEnator Oyj:ssä.

Kati Hagros, DI, VTM, on Aalto-yliopiston Chief Digital Officer sekä Tokmanni Oyj:n, Siili Solutions Oyj:n ja Nixu Oyj:n hallituksien jäsen. Hänellä on laaja kansainvälinen kokemus johtotehtävistä teknologian ja digitalisaation parissa, mm. Koneen kehitys- ja IT-johtajana, Nokian laatujohtajana sekä Nokia Mobile Phonesin Aasian strategiajohtajana.

Katrina (Kati) Harjuhahto-Madetoja työskentelee toimitusjohtajana Etevassa. Hän toimi vuosina 2013-2015 Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys Hetkyn puheenjohtajana ja on Helsingin kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsen. Pitkän työuransa aikana hän on toiminut julkisella ja yksityisellä sektorilla erilaisissa johto- ja kehittämistehtävissä. Matkan varrelle mahtuvat niin pörssiyhtiön tietohallintojohtajan ja hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman johtajan pestit kuin IT-alan yrittäjyys. Tivia valitsi Harjuhahto-Madetojanvuoden tietotekniikkavaikuttajaksi vuonna 2006.

Kehittämispäällikkö Markku Huttunen on toiminut Tilastokeskuksen verkkopalvelujen kehittäjänä vuodesta 1995 lähtien ja mm. uudistanut tilastojen painetut julkaisusarjat monikanavaisiksi sähköisiksi julkaisuiksi.

Petteri Järvinen (dipl. ins.) on seurannut IT-maailman kehitystä 1980-luvun alusta. Hän on kirjoittanut yli 30 tietokirjaa ja lähes 2000 kolumnia ja lehtiartikkelia, sekä luennoinut tietoturva- ja it-aiheista 30 vuoden ajan. Järvinen tunnetaan aktiivisena keskustelijana ja mielipidevaikuttajana.

Olli Kangas on Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja. Aiemmin hän on toiminut Kelan tutkimusosaston osastopäällikkönä, Tanskan sosiaalitutkimuslaitoksen tutkimusprofessorina, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Lisäksi hän on ollut H.C. Andersen professori Syd-Dansk yliopistossa Odensessa ja Olof Palme professori Uppsalan yliopiston valtio-opin laitoksella.

Jouni Kangasniemi on kansainvälisten asiain kehittämispäällikkö opetus- ja kulttuuriministeriössä. Hänellä on 25 vuoden kokemus digitaalisaation/tietoyhteiskunnan, koulutuspolitiikan ja koulutusviennin parissa työskentelemisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi hän on työskennellyt Opetushallituksessa ja Korkeakoulujen arviointineuvostossa. Koulutukseltaan hän on Kasvatustieteen maisteri (aikuiskoulutus). Lisäksi hän on suorittanut ammatillisen opettajankoulutuksen.

Reijo Karhinen on OP Ryhmän pääjohtaja, KTM, vuorineuvos ja Turun sekä Itä-Suomen Yliopiston kunniatohtori. Hänellä on ollut ja on edelleen lukuisia luottamustoimia liike-elämässä ja kolmannella sektorilla. Reijo Karhinen on vuodesta 1994 lähtien ollut hyvin keskeisesti vaikuttamassa OP Ryhmän digitalisoitumiskehitykseen.

Jyrki Kasvi on kansanedustaja ja tekniikan tohtori Teknillisestä korkeakoulusta. Ennen poliittista uraa hän on toiminut mm. tutkijana ja toimittajana, ja on kirjoittanut useita tietoyhteiskuntaa ja tietotekniikkaa käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita.

Erikoistutkija Rauli Kohvakka on työskennellyt pitkään tietoyhteiskunnan ja joukkoviestinnän tutkijana Tilastokeskuksessa. Ilkka Koiranen työskentelee projektitutkijana Tackling Inequalities in Time of Austerity (TITA) –hankkeessa. Koiranen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja kirjoittaa tällä hetkellä väitöskirjaa digitaalisen eriarvoisuuden ilmenemismuodoista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Matti Korkeela on koulutukseltaan luonnontieteiden kandidaatti. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2009 tehtyään pitkän uran OP Ryhmän johtotehtävissä, vastuullaan mm. internet-, puhelin- ja korttiliiketoiminnan kehittäminen. Siihen, että OP Ryhmän verkkopankki aloitti toimintansa ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1996 Matti Korkeelan rooli oli aivan ratkaiseva. Matti Korkeela kuoli sairauden seurauksena 2.8.2016.

Jyrki Koskinen on liikkeenjohdon konsultti ja hän on erikoistunut digitaalisten, tietointensiivisten palvelujen kehittämiseen. Jyrkillä on yli 30 vuoden kokemus liiketoiminnan kehittämisestä ja tietotekniikan hyödyntämisestä eri toimialoilla. Hän on mm. perustanut NetAnttilan, vastannut IBM:n korkeakoulu- ja yhteiskuntasuhteista ja valmentaa nyt yrityksiä hyödyntämään data-analytiikkaa ja palveluajattelua.

Mikko Kosonen on kauppatieteiden tohtori ja Sitran yliasiamies. Ennen siirtymistä yliasiamieheksi hän toimi Sitran innovaatiojohtajana. Aikaisemmin Kosonen toimi Nokia Oyj:ssä muun muassa yrityssuunnittelu- ja tietohallintojohtajana sekä viimeksi johdon neuvonantajana. Kosonen on myös ollut useamman hallituksen jäsen.

Mirjami Laitinen pääjohtaja emerita, on toiminut Verohallinnossa monissa eri johtotehtävissä, viimeksi vuosina 2007-2012 pääjohtajana. Kaikissa eri rooleissa hänen tehtäväkuvaansa on kuulunut edistää ja johtaa mm. Verohallinnon digitalisaatiota. Vuosina 2013-2015 hän on toiminut Suomen Itsenäisyyden Juhlarahaston, Sitran vanhempana neuvonantajana tietoyhteiskunnan avainalueella.

Antti Larsio on toiminut terveydenhuollon tietotekniikan parissa jo 1980-luvun puolesta välistä lähtien. Hän on toiminut mm Helsingin yliopistollisen sairaalan atk-päällikkönä 1990-uvun alussa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana 2000-luvulla vastaten mm tieto- ja lääkintätekniikan tulosalueesta. Tänä aikana hän oli myös sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsen. Edellisten lisäksi Larsio on toiminut useissa muissa tietotekniikan johtotehtävissä mm Sonera-konsernin tietohallintojohtajana ja Microsoftilla teknologiajohtajana. Tällä hetkellä hän toimii Sitrassa vanhempana neuvonantajana vastuualueena tietotekniikan hyödyntäminen julkisessa hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Heikki Lehmusto toimi Oy Kolmostelevisio Ab:n toimitusjohtajana vuosina 1986-2003 ja Yleisradio Oy:n televisoitoimialan johtajana ja hallituksen jäsenenä 2004-2001. Lehmusto oli alan yhteiselimen DigiTVForumin puheenjohtaja. Lehmusto toimii edelleen mm. Television katselua ja radion kuuntelua mittaavan Finnpanel Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Matti Lehti on Helsingin kauppakorkeakoulun emeritus kansleri sekä Tieto- konsernin pitkäaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimi kanslerina vuodet 2005-2009 ja Tiedon palveluksessa vuosina 1989-2008.

Teemu Leinonen on uuden median muotoilun ja oppimisen professori Aalto- yliopiston Media Labissa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus e-oppimisen ja erilaisten oppimista tukevien uuden median sovelluksien tutkimuksesta ja kehitystyöstä. Leinonen on opiskellut kasvatustiedettä ja uutta mediaa. Koulutukseltaan hän on taiteen tohtori.

VTT Paul Lillrank on toiminut professorina Aalto yliopiston Tuotantotalouden laitoksella vuodesta 1994 opetusalana laadunohjaus ja palvelutuotanto. Hän on tutkinut erityisesti terveydenhuollon organisaatioita ja johtamista.

Jarno Limnéll on kyberturvallisuus-alan professori Aalto-yliopistossa ja kyberturvallisuusjohtaja Insta Group Oy:ssä. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus turvallisuusasioiden parissa työskentelemisestä. Koulutukseltaan hän on Sotatieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri ja upseeri.

Juho Lindman on sovelletun tietojenkäsittelyn vanhempi lehtori Göteborgin Yliopistossa/Chalmersin teknisessä korkeakoulussa. Hän on toiminut aiemmin tietojenkäsittelytieteen yliassistenttina Hankenilla Helsingissä. Hänen tutkimuksensa keskittyy aovimen lähdekoodin ja avoimen datan liiketoimintamalleihin ja organisaatioiden muutoksen. Lindman on väitellyt Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa Helsingissä.

VTM Laura Lohikoski työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksessa väestö ja elinolot-yksikössä. Asiantuntemusta hänellä on sosiaalisesta pääomasta ja sen mittaamisesta, henkilötiedonkeruista sekä tulonjaon ja työssäkäynnin tilastoinnista. Parhaillaan hän työskentelee työssäkäyntitilastossa.

Peter Lund on tulevaisuuden energiakysymyksiin erikoistunut teknillisen fysiikan professori Aalto-yliopistossa. Hän on vieraileva professori Kiinassa ja Saksassa. Hänellä on yli 35 vuoden kokemus energiakysymyksistä. Hänellä on paljon kansainvälisiä luottamus- ja asiantuntijatehtäviä. Tekniikan tohtori TKK:sta 1984

Pekka Lundmark on työskennellyt Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2015. Hänen tehtävänään on johtaa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Ennen Fortumia hän toimi Konecranesin toimitusjohtajana, Hackmanin toimitusjohtajana, Startupfactoryn Managing Partnerina sekä useissa eri johtotehtävissä Nokiassa. Hän on lisäksi Energiateollisuus ry:n hallituksen sekä Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön hallituksen puheenjohtaja. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri.

Hannu Luntiala on työskennellyt Väestörekisterikeskuksen johtotehtävissä yli kolmekymmentä vuotta; syksystä 2003 lukien viraston päällikkönä. Hän on pitänyt satoja alustuksia toimialaltaan ja kirjoittanut kymmeniä asiantuntija- artikkeleita sanomalehtiin ja aikakauslehtiin. Hän on myös palkittu, neljä kaunokirjallista teosta julkaissut kirjailija, jonka tuotantoa on käännetty seitsemälle eri kielelle.

Ilkka Lähteenmäki on toiminut yli kaksikymmentä vuotta finanssisektorin kehittämisen ja johtamisen tehtävissä, viimeksi Danske Bankissa. Lähteenmäki on tehnyt väitöskirjansa suomalaisen pankkitoiminnan kehittymisestä ns. deregulaation viitekehyksessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hän on osallistunut finanssisektorin digitalisaation tutkimukseen julkaisten useassa tieteellisessä lehdessä ja konferenssissa. Tällä hetkellä Lähteenmäki keskittyy suomalaisen FinTech-toiminnan kehittämiseen yhdessä useamman yliopiston, tutkimuslaitoksen, Suomen Pankin ja Valtiovarainministeriön kanssa. Johtuen omasta työkokemuksestaan, hänen erityiskiinnostuksen kohde on finanssitoiminnan johtamisen dilemma FinTechin ja muun digitalisaation aiheuttamassa mylläkässä.

Matti Makkonen oli suomalainen diplomi-insinööri ja matkapuhelinalan uranuurtaja. Hän toimi muun muassa Nokia Networksissa ja Telessä yksikön johtajana sekä Finnet Oy:n toimitusjohtajana. Makkosta pidetään suurelta osin koko PTL-Tele-Soneran matkaviestintä-rahasammon isänä. Matti Makkonen sai 2008 The Economist-lehden palkinnon. Matti Makkonen menehtyi vaikeaan sairauteen 26.6.2015.

Mika Maliranta on toiminut vuodesta 2009 lähtien tutkimusjohtajana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Etlassa sekä professorina Jyväskylän yliopistossa. Hän on koulutukseltaan taloustieteen tohtori. Hän on julkaissut 27 vertaisarvioitua artikkelia kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa erityisesti tuottavuudesta ja työmarkkinoista. Hän on äskettäin kirjoittanut yhdessä professori Ari Hyytisen kanssa suomenkielisen oppikirjan yritysjohdon taloustieteestä.

Veli-Matti Mattila on toiminut Elisan toimitusjohtajana vuodesta 2003 alkaen, jolloin Elisa on kehittynyt teleoperaattorista myös uusien digitaalisten palvelujen tarjoajaksi. Sitä ennen hän toimi Suomen Ericssonin toimitusjohtajana vuosina 1997–2003 ja ennen sitä eri tehtävissä Ericsson-konsernissa Suomessa ja Yhdysvalloissa vuodesta 1986 lähtien. Mattila on Sammon hallituksen jäsen, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n hallituksen puheenjohtaja, Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtaja sekä Suomen Messut Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen. Koulutukseltaan Mattila on DI, MBA.

Yrjö Neuvo, Tekniikan lisensiaatti TKK 1974 ja Ph.D. 1974 Cornell University. Nimitettiin 1976 professoriksi Tampereen teknilliseen korkeakouluun, missä käynnisti signaalien digitaalisen käsittelyn opetuksen ja tutkimuksen. Vie- raileva professori University of California, Santa Barbara 1981 – 82. Suomen Akatemian akatemiaprofessori 1984 – 93. Nokia Oyj:n palveluksessa 1993 – 2005 Johtokunnan jäsenenä, teknologiajohtajana ja Mobile Phones yksikön tuotekehitysjohtajana. Tieteellisiin julkaisuihin noin 8500 viittausta. TKK, TTY, TY ja ÅA kunniatohtori. IEEE Life Fellow. Asteroidi 1938 DN nimetty 1991 Neuvoksi. Edistänyt yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Vaisala Oy:n hallituksen jäsen.

Maria Nikkilä työskentelee valtiovarainministeriössä tietohallintoneuvoksena ja JulkICT -osaston Digitalisaatio-yksikön päällikkönä. Aikaisemmin hän toimi Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman ohjelmapäällikkönä ohjelman alusta vuoden 2016 loppuun saakka.

Erikoistutkija Juha Nurmela on Tilastokeskuksen kulutustiimin vetäjä ja sosiologian dosentti. Hän käynnisti suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimukset Tilastokeskuksessa vuonna 1996 ja teki niitä vuoteen 2005 asti, jolloin siirtyi kulutustutkimuksen vetäjäksi. Väitöskirjassaan ”Kotitaloudet ja energia vuonna 2015” (1996) Nurmela analysoi kotitalouksien rakennemuutosten vaikutuksia energiankulutukseen.

Helsingin yliopiston professori KTT Mika Pantzar on julkaissut satoja artikkeleita kuluttaja-, teknologia- ja innovaatiotutkimuksen alueilta. Hänen tämän hetken kiinnostuksen kohteena ovat datatalous sekä uudet massiiviset kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset aineistot, niiden akateeminen ja kaupallinen käyttö.

Samuli Pekkola FT, työskentelee tietojohtamisen professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hän on lisäksi ollut vierailevana professorina Agderin yliopistossa Norjassa sekä hoitanut useita virkoja Jyväskylän yliopistossa. Pekkolan tutkimus keskittyy tietojärjestelmien käyttäjien toiminnan tukemiseen, tietojärjestelmien hankintaan ja kokonaisarkkitehtuureihin. Pekkola toimii Associate Editorina Business Information Systems and Engineering –lehdessä ja neuvonantajakomiteassa Scandinavian Journal of Information Systems lehdessä.

Riikka Pellikka on tehnyt vuosien ajan töitä ekosysteemien, prosessien kehittämisen ja palvelujen digitalisoinnin parissa ja on yhteisömanageroinnin pioneeri. Riikan intohimona on kyseenalaistaa annetut totuudet ja hakea vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti eri näkökulmia yhdistellen. Tällä hetkellä Riikka työskentelee valtiovarainministeriössä, jossa hän toimeenpanee julkisen hallinnon ja samalla myös koko yhteiskunnan asiakaslähtöistä prosessien uudistamista.

Risto Pennanen on viestintäalan yrittäjä, joka ennen yrittäjäksi ryhtymistä työskenteli yli 20 vuotta talousmediassa sekä viestintätehtävissä. Digitalisaatioon Pennanen on paneutunut sekä toimittajana, yrittäjänä että työ- ja elinkeinoministeriön asettaman ICT2015 -työryhmän jäsenenä.

Noora Pinjamaa (KTM) viimeistelee väitöskirjaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa sosiaalisen median vaikutuksista media-alan yritysten liiketoimintaan. Hän on vieraileva tutkija Berkeleyn yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän on työskennellyt useita vuosia asiantuntijatehtävissä media-alalla ja aloittaa keväällä 2017 Medialiiton asiantuntijana ja Viestintäalan tutkimussäätiön asiamiehenä.

Ville-Veikko Pulkka valmistelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjaa digitaalisen talouden työelämävaikutuksista Helsingin yliopistossa. Pulkka työskenteli professori Olli Kankaan johtamassa tutkimusryhmässä, joka vastasi Suomen perustulokokeilun suunnittelusta.

Harri Pursiainen (s. 1957) on toiminut liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2006 lukien. Sitä ennen hän on toiminut ministeriön viestintäpolitiikan ja digitaalitaloutta koskevien asioiden valmistelu- ja johtotehtävissä 1980-luvulta alkaen.

Kaija Pöysti on teknillisen fysiikan diplomi-insinööri, sarjayrittäjä, bisnesenkeli ja hallitusammattilainen. Hänen vuonna 1983 perustamansa Trantex Oy kasvoi 260 hengen IT-alan lokalisointi- ja koulutusyritykseksi. Yrityskaupan jälkeen hän asui vuoden Saksassa ja 8 vuotta USA:ssa, missä hän auttoi suomalaisia teknologiayrityksiä USA:n markkinoille. Suomeen palattuaan hän on toiminut bisnesenkelinä, hallitustehtävissä sekä startup- ja kasvuyritysten sparraajana.

DI Jouko Rautio työskenteli Telellä/Sonerassa NMT-, GSM- ja LTE-matkaviestinten radioverkkojen teknisen kehityksen, suunnittelun ja EMF & EMC-kysymysten parissa, 2015 hän aloitti Viestintävirastossa. Hän on kirjoittanut artikkeleja eri lehtiin ynnä useisiin kirjoihin kotimaassa ja ulkomailla, sekä käsikirjoittanut ”Elämäntapainsinöörit”-sarjakuvaa.

Matti Rossi on tietojärjestelmätieteen professori Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa. Viimeaikoina hän on tutkinut erityisesti laajoja ERP- ja arkkitehtuurihankkeita ja niiden organisationaalisia vaikutuksia sekä avoimen datan hyväksikäyttöä liiketoiminnassa. Hän voitti vuoden 2013 TAF:in Millenium Distinction Award:in avoimen koodiin ja –datan tutkimuksestaan.

Petri Rouvinen on taloustieteen tohtori ja taloustieteilijä. Hän on erikoistunut erityisesti innovaatiotoimintaan ja teknologiaan, kilpailukykyyn, globalisaatioon ja yrittäjyyteen liittyviin asioihin. Hän toimii Etlatiedon toimitusjohtajana ja ETLAn tutkimusjohtajana. Hänellä on monipuolinen ura tutkijana Suomessa ja kansainvälisesti sekä laaja määrä kotimaisia ja kansainvälisiä julkaisuja.

Pekka Räsänen on taloussosiologian professori Turun yliopistossa. Hänellä on 20 vuoden kokemus kulutus- ja teknologiatutkimuksesta sekä sosiaalitieteiden metodologiasta. Räsänen on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori.

TkT Timo Seppälä on toiminut pitkään eri kansainvälisten yritysten globaaleissa johto- ja liiketoiminnan kehitystehtävissä. Seppälä toimi mm. Elcoteq Oyj:n Nokia-toimintojen vastaavana johtajana sekä Novomok Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana. Viime aikoina hän on julkaissut useita artikkeleita siitä, kuinka yritykset voivat paremmin hyödyntää digitaalisia alustoja, kuten lohkoketjuteknologia, yritysten uusissa toimitusketju- ja palveluinnovaatioissa

Vuokko Skyttä, kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulu 1976. Eri johtotehtävissä Postissa vuodesta 1975 mm. suurasiakkaista vastaavana johtajana ja johtoryhmän jäsenenä, tytäryhtiöiden hallituksissa ja toimitusjohtajana ja konsernin strategiayksikön hankejohtajana. Eläkkeellä vuodesta 2013.

Kari Smolander on ohjelmistotuotannon professori Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hän on valmistunut filosofian tohtoriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kauppatieteiden lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta. Hänellä on yli 140 vertaisarvioitua julkaisua kansainvälisissä tiedelehdissä ja konferensseissa. Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat muutos ohjelmisto- ja järjestelmäkehityksen käytännöissä ja kehitysorganisaatioissa.

Juhani Strömberg, tekn.tri, on tehnyt pitkän 30 vuoden uran IT-palvelualalla (Tietotehdas, Tieto) ja vajaan 10 vuoden uran logistiikka-alalla (Itella), 1980/1990-luvukujen taitteesta lähtien konsernijohtoryhmätasoisissa rooleissa sekä lukuisissa tytär- ja osakkuusyhtiöiden hallituksissa. Hänen erikoisalojaan ovat digitalisoituminen ja alustatalous sekä strategiakysymykset. 2010 hänet valittiin Talentumin Vuoden IT-innovaattoriksi. Vuodesta 2015 hän on toiminut hallitusammattilaisena, business-enkelinä ja konsulttina sekä Tahtitieteellinen yhdistys Ursan hallituksessa.

Reijo Sventolla on laaja kokemus tietoliikennealasta toimittuaan toimialalla keskeisissä tehtävissä yli 20 vuoden ajan. Toimittuaan ensi Finnet-liiton toimitusjohtajana hän siirtyi vuoden 2000 alusta silloin perustetun Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry:n toimitusjohtajaksi jääden sieltä eläkkeelle vuonna 2015. Juristin koulutuksen omaavalla Sventolla on myös työkokemusta eduskunnasta ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Pekka Tiainen s. 1951 on valtiotieteen tohtori kansantaloustieteessä Helsingin yliopistosta ja on työskennellyt vuodesta 1978 alkaen valtioneuvoston ja eri ministeriöiden palveluksessa vaativissa kansallisen tason sekä kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Keskeinen kiinnostuksen aihe talous- ja yhteiskuntatieteisiin, työllisyyteen ja ympäristöaiheisiin ja poikkitieteellisyyteen juontaa lukiovuosilta 1960-luvulta.

Tuomo Tuikka, Anu Seisto, ja Kaisa Vehmas ovat VTT:n Digitaaliset palvelut –tutkimusalueen tutkijoita.

Virpi Tuunainen on tietojärjestelmätieteen (erit. tieto- ja palvelutalous) professori Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa. Hänen tutkimuksensa keskittyy digitaaliseen palvelutalouteen sekä elektroniseen ja mobiiliin liiketoimintaan.

Jukka Viitasaari on valtiotieteiden maisteri ja mba, bisnesenkeli, sarjayrittäjä ja hallitusammattilainen. Hän toimii digimedian ja -teknologian rajapinnalla viimeksi videoteknologian parissa. Hän on aiemmin työskennellyt Teknologiateollisuuden ja Viestinnän keskusliiton johdossa, perustanut Digitoday- verkkomedian ja toiminut Talentumin ja Sanomien talous- ja tietotekniikkamedioiden johdossa.

VTM Lasse Winter työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yritystilastot- yksikössä tuki – ja projektitehtävissä. Aikaisemmin hän on tutkinut esimerkiksi eduskuntavaaliehdokkaiden sosioekonomisen taustan merkitystä valituksi tulemiseen ja hyödyntänyt text mining – menetelmiä presidenttien uuden vuoden puheisiin

Pekka Ylä-Anttila. Toiminut ETLAn tutkimusjohtajana ja Etlatieto Oy:n toimitusjohtajana. Tutkinut erityisesti ICT-sektoria, yritysten kansainvälistymistä, globalisaatiota, sekä tiede-, innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaa.